Kotikorjaukset auttaa taloyhtiöitä, kiinteistönomistajia ja yhteisöjä selvittämään, mitä rakennuksessa kannattaa tehdä, jotta kulkeminen, asuminen ja arki olisivat turvallisempia ja sujuvampia myös ikääntyville asukkaille.
Rakennuksen esteettömyys ja turvallisuus nousevat usein esiin vasta silloin, kun asukkaiden tarpeet muuttuvat, sisäänkäynti koetaan hankalaksi, kulkureitit eivät enää toimi tai hallitukselle tulee kysymys siitä, mitä kiinteistössä pitäisi seuraavaksi tehdä.
Ensimmäinen tehtävä ei ole päättää remontista. Ensin kannattaa muodostaa selkeä tilannekuva: mikä rakennuksessa vaikeuttaa kulkemista tai arkea, mitä kannattaa selvittää tarkemmin ja missä järjestyksessä asiaa on järkevää viedä eteenpäin.
Kotikorjaukset auttaa katsomaan rakennuksen esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä kiinteistön että asukkaiden arjen näkökulmasta. Tarvittaessa arvio voi johtaa tarkempaan suunnitteluun, kilpailutukseen, valvontaan, prosessinjohtoon tai kumppaneiden avulla toteutettavaan muutostyöhön.
Ari Viippola
040 516 6738
Yhteydenotto ei tarkoita urakkapäätöstä. Ensin selvitetään, millainen arvio, suunnittelu tai muu seuraava askel tilanteeseen sopii.
Milloin rakennuksen esteettömyyttä ja turvallisuutta kannattaa arvioida?
Rakennuksen esteettömyyttä ja turvallisuutta kannattaa arvioida silloin, kun kulkeminen, sisäänkäynti, yhteiset tilat tai asukkaiden arki alkavat herättää kysymyksiä.
Usein kyse ei ole vielä valmiista remonttipäätöksestä. Kyse voi olla hallituksen, isännöitsijän tai kiinteistönomistajan tarpeesta ymmärtää, missä kunnossa rakennuksen käytettävyys on eri asukasryhmien näkökulmasta ja mitä olisi järkevää selvittää seuraavaksi.
Arviointi voi olla ajankohtaista esimerkiksi silloin, kun:
- asukkaat ikääntyvät ja kulkemisen tarpeet muuttuvat
- sisäänkäynti, portaat, kynnykset tai kulkureitit aiheuttavat palautetta
- yhteisten tilojen turvallisuus tai käytettävyys mietityttää
- taloyhtiössä keskustellaan esteettömyyden parantamisesta
- hallitus tarvitsee päätöksenteon pohjaksi selkeämmän tilannekuvan
- isännöitsijä haluaa jäsentää, miten asiaa kannattaa viedä eteenpäin
- kiinteistössä suunnitellaan korjauksia ja samalla halutaan arvioida esteettömyyttä
- yksittäinen asukastilanne nostaa esiin laajemman kysymyksen rakennuksen toimivuudesta
Ensimmäinen askel ei ole päättää toteutuksesta. Ensin kannattaa selvittää, mistä ongelmassa on kyse, koskeeko se yksittäistä kohtaa vai laajempaa kokonaisuutta ja millaista päätöksentekoa asian eteneminen vaatii.
Rakennuksen esteettömyys ei ole vain tekninen yksityiskohta. Se vaikuttaa siihen, miten turvallisesti ja sujuvasti ihmiset voivat käyttää kotiaan, yhteisiä tiloja ja kulkureittejä eri elämäntilanteissa.
Taustalla Vanhustyön keskusliiton kokemus ikääntyneiden asumisesta
Suomen Kotikorjaukset Oy on Vanhustyön keskusliiton kokonaan omistama yhteiskuntavastuullinen yhtiö.
Tämä tausta näkyy tavassa, jolla katsomme rakennusten esteettömyyttä ja turvallisuutta. Kyse ei ole vain rakenteista, sisäänkäynneistä, portaista tai kulkureiteistä. Kyse on myös siitä, miten rakennus palvelee ihmisiä, joiden toimintakyky, liikkuminen tai arki muuttuu ajan myötä.
Vanhustyön keskusliiton pitkä kokemus ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten ihmisten asumisen tarpeista auttaa katsomaan kiinteistöä myös asukkaan arjen näkökulmasta. Siksi Kotikorjaukset voi auttaa taloyhtiötä, kiinteistönomistajaa tai yhteisöä arvioimaan, millaiset muutokset tukevat sekä rakennuksen käytettävyyttä että turvallista asumista.
Maksullisen palvelun sisältö, hinta, toteutustapa ja vastuut sovitaan aina Suomen Kotikorjausten kanssa ennen työn aloittamista.
Miten Kotikorjaukset voi auttaa?
Kotikorjausten apu alkaa rakennuksen tilanteen arvioinnista. Ensin selvitetään, mitkä kohdat vaikeuttavat kulkemista, asumista tai yhteisten tilojen käyttöä ja millainen merkitys niillä on asukkaiden arkeen.
Arvio voi koskea esimerkiksi sisäänkäyntiä, kulkureittejä, portaita, kynnyksiä, yhteisiä tiloja, valaistusta, pihan käyttöä tai muita kohtia, joissa turvallisuus, esteettömyys tai käytettävyys nousevat esiin.
Kun tilanne on selvillä, voidaan arvioida, mikä on järkevä seuraava askel. Joskus kyse on pienestä ja rajatusta muutoksesta. Joskus tarvitaan tarkempaa suunnittelua, kustannusten selvittämistä, taloyhtiön päätöksenteon valmistelua, kilpailutusta, valvontaa tai laajempaa toteutusta kumppaneiden avulla.
Kotikorjaukset voi auttaa esimerkiksi:
- arvioimaan rakennuksen esteettömyyden ja turvallisuuden nykytilannetta
- tunnistamaan kulkemista ja asumista vaikeuttavia kohtia
- jäsentämään, onko kyse yksittäisestä muutostarpeesta vai laajemmasta kokonaisuudesta
- tuottamaan hallitukselle tai kiinteistönomistajalle selkeämmän päätöksenteon pohjan
- selvittämään, mitä pitäisi suunnitella tarkemmin ennen toteutuspäätöstä
- auttamaan kilpailutuksessa, valvonnassa ja prosessin etenemisen hallinnassa
- järjestämään muutostöitä soveltuvien kumppaneiden avulla
Tavoite on, että taloyhtiö, kiinteistönomistaja tai yhteisö ei tee päätöksiä pelkän yksittäisen havainnon varassa. Ensin muodostetaan riittävä tilannekuva. Sen jälkeen voidaan päättää, mitä kannattaa tehdä, missä järjestyksessä ja millä toteutustavalla.
Ari Viippola
040 516 6738
Kuntoarviot ja laajemmat kiinteistöselvitykset
Kaikki esteettömyyteen tai turvallisuuteen liittyvät kysymykset eivät ratkea pelkällä yksittäisen muutostarpeen arvioinnilla. Joskus rakennuksesta tarvitaan laajempi tekninen tilannekuva ennen kuin taloyhtiö, kiinteistönomistaja tai yhteisö voi tehdä perusteltuja päätöksiä.
Kuntoarvio voi olla oikea seuraava askel esimerkiksi silloin, kun halutaan ymmärtää rakennuksen rakenteiden, LVI-järjestelmien, sähköjärjestelmien ja tulevien korjaustarpeiden kokonaisuutta. Se voi auttaa hahmottamaan, mitä korjauksia on odotettavissa, missä aikataulussa ja millaisilla kustannuksilla niihin pitää varautua.
Laajemmissa kuntoarvioissa ja kiinteistöselvityksissä Kotikorjaukset voi tehdä yhteistyötä Suomen Talokeskus Oy:n kanssa. Talokeskus tuo mukaan teknistä asiantuntijuutta rakennetekniikan, LVI:n ja sähkön arviointiin. Kotikorjausten rooli on auttaa kytkemään tekninen tilannekuva rakennuksen käytettävyyteen, esteettömyyteen, turvallisuuteen ja asukkaiden arkeen.
Kuntoarvio, esteettömyyden arvio ja mahdollinen muutostyön valmistelu ovat eri asioita. Siksi oikea etenemistapa katsotaan aina tilanteen mukaan. Ensin selvitetään, tarvitaanko rakennuksessa yksittäisen kohdan arvio, laajempi esteettömyys- ja turvallisuusarvio vai tekninen kuntoarvio päätöksenteon pohjaksi.
Kaikki arviot, selvitykset, suunnittelu, kilpailutus, valvonta ja mahdolliset toteutukset sovitaan aina erikseen ennen työn aloittamista.
Mitä yhteydenotto tarkoittaa?
Kun taloyhtiö, isännöitsijä, kiinteistönomistaja tai yhteisö ottaa yhteyttä, ensimmäinen tehtävä on hahmottaa, mistä tilanteessa on kyse.
Yhteydenotto ei tarkoita urakkapäätöstä, kuntoarvion tilaamista tai sitoutumista laajempaan hankkeeseen. Se tarkoittaa, että arvioidaan, mikä olisi rakennuksen kannalta järkevä seuraava askel.
Tilanne voi koskea yksittäistä kohtaa, kuten sisäänkäyntiä, kulkureittiä, portaita, yhteisiä tiloja tai asukkaalta tullutta palautetta. Se voi myös liittyä laajempaan tarpeeseen, jossa rakennuksen esteettömyyttä, turvallisuutta tai tulevia korjauksia pitää tarkastella päätöksenteon pohjaksi.
Meidän tehtävämme on auttaa tunnistamaan, tarvitaanko ensin esteettömyys- ja turvallisuusarvio, tekninen kuntoarvio, suunnittelua, kilpailutusta, valvontaa vai muu etenemistapa.
Jos asia ei kuulu Kotikorjausten palveluun, sanomme sen suoraan. Jos asia vaatii teknistä erityisosaamista, kumppania tai laajempaa selvitystä, kerromme sen ennen kuin etenemisestä sovitaan.
Näin eteneminen alkaa
1. Kerrotte rakennuksen tilanteen
Voitte kertoa, mikä rakennuksessa, kulkemisessa, yhteisissä tiloissa tai asukkaiden arjessa mietityttää.
2. Arvioimme, mistä on kyse
Katsomme, onko kyse yksittäisestä esteettömyys- tai turvallisuuskohdasta, laajemmasta rakennuksen käytettävyyden arvioinnista vai teknisestä selvitystarpeesta.
3. Sovimme sopivan seuraavan askeleen
Seuraava askel voi olla rakennuksen esteettömyys- ja turvallisuusarvio, alkukeskustelu, tarkempi selvitys tai muu tapauskohtainen eteneminen.
4. Päätätte jatkosta erikseen
Arvio tai alkukeskustelu ei sido urakkaan, suunnitteluun, kilpailutukseen tai toteutukseen. Mahdolliset jatkot sovitaan aina erikseen.
Usein kysytyt kysymykset
Pitääkö taloyhtiöllä olla valmis suunnitelma ennen yhteydenottoa?
Ei tarvitse. Riittää, että rakennuksen esteettömyys, kulkeminen, turvallisuus tai asukkaiden arki herättää kysymyksiä. Ensimmäinen vaihe on selvittää, mistä tilanteessa on kyse ja mikä olisi järkevä seuraava askel.
Onko esteettömyys- ja turvallisuusarvio sama asia kuin kuntoarvio?
Ei ole. Esteettömyys- ja turvallisuusarvio keskittyy rakennuksen käytettävyyteen, kulkemiseen, turvallisuuteen ja asukkaiden arkeen. Kuntoarvio on laajempi tekninen selvitys rakennuksen rakenteista, LVI- ja sähköjärjestelmistä sekä tulevista korjaustarpeista.
Voiko arvio auttaa hallituksen päätöksenteossa?
Kyllä. Arvion tarkoitus on antaa hallitukselle, isännöitsijälle tai kiinteistönomistajalle selkeämpi tilannekuva siitä, mitä rakennuksessa kannattaa selvittää tai valmistella seuraavaksi.
Voiko Kotikorjaukset auttaa myös suunnittelussa ja kilpailutuksessa?
Kyllä. Jos arvio osoittaa, että rakennuksessa tarvitaan tarkempaa suunnittelua, kilpailutusta, valvontaa tai prosessinjohtoa, jatkosta voidaan sopia erikseen.
Toteuttaako Kotikorjaukset myös muutostöitä?
Kyllä, tapauskohtaisesti. Pienet ja selkeästi rajatut muutostyöt voidaan tehdä omana työnä. Laajemmat korjaus- ja muutostyöt voidaan järjestää soveltuvien kumppaneiden avulla.
Milloin Talokeskus tulee mukaan?
Suomen Talokeskus Oy voi tulla mukaan silloin, kun rakennuksesta tarvitaan laajempi tekninen kuntoarvio tai kiinteistöselvitys esimerkiksi rakenteiden, LVI:n, sähkön tai pitkän aikavälin korjaustarpeiden arviointiin.
Sitooko yhteydenotto urakkaan tai toteutukseen?
Ei sido. Yhteydenotto, alkukeskustelu tai arvio ei tarkoita urakkapäätöstä. Mahdolliset selvitykset, suunnittelu, kilpailutus, valvonta ja toteutus sovitaan aina erikseen.
Kuka taloyhtiöstä voi ottaa yhteyttä?
Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi hallituksen jäsen, hallituksen puheenjohtaja, isännöitsijä, kiinteistönomistaja tai yhteisön vastuuhenkilö.